HP#7 - Tanssiaiset

Lesianne Greengrass
Luihuinen

Tanssiaiseni alkoivat tylsästi istumalla Dorianin kanssa penkillä. Toisella puolellani istui tupatoverini Marianne oman parinsa kanssa (joka oli Korpinkynsi, miten Marianne kehtasi?). Joku Puuskupuh haki Dorianin sivummalle, mutta ei siellä kauaa kestänyt. Dorian ei kuitenkaan suostunut kertomaan mitä asiaa hänelle oli Puuskupuhien kanssa. Ja minä vain ihmettelin. Mikä Luihuisia vaivaa? Kalkaros tuli jossain välissä valittamaan siitä kuinka istuimme siellä vain kuin "pienet possut" ja sitten lähti. Fleurin taikasauva oli lattialla ja Dorian sieppasi sen äkkiä itselleen. Fleur tuli myöhemmin pyytelemään sitä Dorianilta, mutta Dorian kielsi kaiken. Minä taas mulkoilin Fleuria murhaavasti. Tuo ämmä ei ollut maksanut minulle velkojaan. Pian tuli taas aikas tylsää, joten päätin lähteä kertomaan Luciukselle tiedoistani. Roger tiesi jotain Luciuksen kaupoista ja halusi nostaa muita tätä vastaan. Pyysin Luciukselta jotain maksuksi. Nimittäin arvostusta muitten Luihuisten silmissä, erityisesti Dracon. Mutta Lucius ei sitten tehnyt asialle koko pelin aikana mitään. Paikalleni palatessani Dorian tivasi mitä tein Dracon isän kanssa. Ja minä totesin, että "sisäpiiriasioita". ;) Draco käväisi sanomassa jotain Dorianille ja lähti pian pois.

Se koulupsykologikin jätti sauvansa meidän ulottuvillemme ja otimme senkin talteen. Mitä idiootteja kaikki olivat? Me olimme Luihuisia, oli paljon järkeä ojentaa meille sauvoja kuin tarjottimella. Tungimme Dorianin kanssa sauvat sauvapussiini ja lähdimme nopeasti pois salista viemään niitä piiloon. Laitoimmekin ne Mars-koneen taakse (joka osoittautuikin oivaksi piiloksi). Kun palasimme saliin siellä tanssittiin valssia. Koetimme myös Dorianin kanssa ottaa pari askelta, mutta siitä ei tullut mitään ja lopetimme. Totesimme kummatkin, että parempi olla tanssimatta kuin tanssia huonosti. Sehän olisi nöyryyttävää. Huomasimme kuinka Marianne tanssi oman parinsa kanssa oikein antoisasti ja pääsikin pian Puuskupuhin käsivarsille. Olimme Dorianin kanssa tikahtua nauruun sekä raivoon. Marianne vietti muutenkin aikaansa Korpinkynsien kanssa.

Ramppasimme jatkuvasti kurkkimassa olivatko sauvat vielä tallessa ja näytimme piilon Dracollekin. Marianne oli edelleen Korpinkynsien kanssa ja seurasimme häntä, kun hän lähti yhden kanssa pois salista vessaan. Ja kun hän tuli sieltä ulos, piikittelin häntä Korpinkynsistä, mutta tyttö ei välittänyt mitään. Muutamaa minuuttia myöhemmin salissa hän halusi puhua kanssani kahden. Hetken harkinnan päästä suostuin, mutta pyysin Doriania vartioimaan. Hän tulikin viereemme näkymättömänä keskustelun keskellä. Ensin Marianne yritti sopertaa minulle jotain, että nähnyt minun katselevan Harry Potteria!! En voinut uskoa korviani. Minä...ja Harry Potter? Eikö ollut ilmiselvää, että olin lääpälläni Dracoon? Mieleni olisi tehnyt mieli loitsia Marianneen kidutu, mutta tiuskaisin vain, että siitäkö hän halusi puhua. Noh...ei asia olltukaan niin. Hän kertoi minulle pienestä ihastuksestaan Gabriellan pariin ja halusi iskeä tämän. No, vähät minä siitä. Totesin vain, että jos Marianne haluaa olla kanssamme, hänen täytyy jättää Korpinkynnet. Marianne lupasi tulla niin pian kun voi. Mutta hän kuulemma keräsi vain tietoja. Ja sainkin kuulla kaikenlaisia juoruja. Huumeidenkäyttäjiä...jotain lapsenhankinnoista yms.

Marianne liittyi minun ja Dorianin seuraan ja...meillä oli oikeastaan aika tylsää. Yritimme kehottaa Mariannea menemään iskemään Gabriellan paria, mutta tämä tyytyi vain hymyilemään. Ja sauvantekijä tuli ihastelemaan sauvapussiani. Hohhoijaa! Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa olinko tehnyt pussini huonosti, hyvin vai hyvin huonosti. Pian kaikki alkoivat kohista murhasta ja huumeista. Ja kuulin kuinka joku kysyi Dorianiltakin huumeista. Oliko Dorian sekaantunut huumeisiin? No...tiesin aina, että hän oli houkka, joten olin hänen seurassaan sen jälkeenkin. Loppu on vähän hämärää. Fred ja George suutelivat ja jotkut pyörivät sauvapiilomme luona (mutta eivät löytäneet sauvoja, hahhah!)

Ja sitten peli loppui, mutta hauskaa oli! :)


Fleur Delacour

(Nefsi ei edelleenkään omista aikaan sidonnaista muistia. Tai muistia ollenkaan)

Masentunut Fleur kuljeskeli ympäri salia keskustellen satunnaisten ihmisten kanssa. Suurinta osaa hän tietenkin katsoi alaspäin, eihän kukaan ollut hänen veroisensa. Varsinkin Marianne Montaque, Belinda Delano ja Lynn Kaska saivat kärsiä ylimielisistä katseista ja ilkeistä kommenteista.

Delanon kanssa Fleur tappeli useammankin kerran- Varsinkin, kun tämä selkeästi yritti viedä Caprician pois häneltä. Delano ei suostunut tajuamaan olevansa pohjasakkaa, jonka Fleur olisi voinut murskata helpommin kuin kärpäsen.

Percy Weasley ei kestänyt sukunsa häpeää, kuinka Ron oli voinut tulla Krumin kanssa tanssiaisiin. Niinpä tämä (näyttäen aivan Crabbelta) tuli pyytämään, että Fleur hurmaisi Krumin. Ei mitään sitä vastaan, ei tosiaankaan. Pari kertaa Fleur onnistuikin saamaan Krumin kanssaan jonnekin, mutta aina paikalle syöksyi Ron, joka tönäisi Fleurin vihaisesti pois paikalta.

Sen sijaan Ronin veljet, Fred ja George olivat varsin viehättäviä ja Fleur hymyilikin heille hurmaavasti(köhköh) aina nähdessään heidät. Mutta sitten ne mokomat lojuivatkin toistensa kanssa lattialla- Ja Fleur naljaili Percylle heidän sukunsa todellisesta alamäestä.

Lynn Kaska aloitti itse yrittämällä väittää olevansa kauniimpi. Aluksi Fleur vaivautui keksimään loukkauksia häntä vastaan ja yritti viedä tämän parin vain todistaakseen pystyvänsä siihen, mutta kyllästyi. Ja sitäpaitsi ne kaksi sopivat oikein hyvin yhteen, kummatkin yhtä surkeita.

Gabrielle ja Niko eivät viettäneet aikaa ollenkaan niin paljon yhdessä kuin Fleur olisi tahtonut. Hän kyseli Gabriellelta, oliko kaikki varmasti hyvin, useamman kerran.

Fleur keskusteli Narcissan kanssa useammankin kerran. Narcissa sentään oli jotain, hän ei ollut yhtään niin ala-arvoinen kuin useat muut salissa.

Jossain välissä Luodiko kyseli tietoja, mutta Fleur poistui nopeasti paikalta. Ja vähän sen jälkeen Kurnu (?) tuli kertomaan, että hän tiesi Delanosta jotain, jonka avulla Fleur voisi ainakin järkyttää tätä. Fleur saikin lyhyen keskustelun jälkeen tietoonsa, että Delano oli ollut tekemisissä myrkkyjen ja pimeiden loitsukirjojen kanssa aikaisemmin. Eikä tarvinnut edes kertoa mitään tietoa vastapalvelukseksi.

Fleur tanssi valssia Luciuksen kanssa ja myöhemmin Gregorovitsin kanssa, tosin silloin ei suvaittu laittaa musiikkia soimaan. Ja siinä välissä napsuttelutanssia. Jossakin välissä Fleur poistui Luciuksen kanssa käytävään keskustelemaan. Lucius alkoi muistuttaa liiaksi alaikäisiin sekaantuvaa entistä minäänsä ja Fleur ilmoitti, ettei suostu enää tekemisiin hänen kanssaan. Mielenkiinnosta hän vaelteli sitten hieman pidemmälle - Ja törmäsi Luodikon ruumiiseen. Hän ei voinut kertoa kenellekään löydöstään. Hän oli juuri aikaisemmin haukkunut Luodikoa ja häntä tietysti epäiltäisiin. Hän poistui nopeasti paikalta- mutta mokoma rannerengas otti ja tippui sinne. Fleur saapui täristen ja järkyttyneenä suureen saliin, kokosi itsensä ja jatkoi aivan kuin ennenkin.

Ja sitten ne tulivat kuulustelemaan, eivätkä uskoneet, vaikka hän kaikin voimin yritti kertoa, että oli syytön, eikä ollut käynyt lähelläkään ruumista. Eivätkä mokomat edes uskoneet, että se oli Delanon syy! Belinda Delanon kanssa jatkui sitten molemminpuolinen syyttely pelin loppuun asti, jossakin välissä Fleur ilkeili kanarialinnulle...*ei muista Catjun nimeä* kun tämä olikin epäiltynä.

Ja sitten ne laittoivat Gabriellen seinää vasten ja alkoivat syyttää tätä. Fleur tietenkin vei siskonsa heti pois ja pysytteli hänen lähettyvillään pelin loppuun asti.

Kiitos:)