1970-luvun alussa ihmisiä alkoi kadota. Aluksi asiaan ei kiinnitetty juurikaan huomiota, koska sellaista nyt sattuu aina silloin tällöin. Muutama huolestunut kirje saapui Ministeriöön, mutta Ministeriö ei pitänyt asiaa hälyttävänä. Katoamiset kuitenkin jatkuivat tasaisena virtana ja saivat seurakseen levottomuuksia, yhä useampia ihmissusi-, vampyyri- ja jättiläishavaintoja sekä tummiin kaapuihin pukeutuneita naamioituneita rettelöitsijöitä.
Vuosi 1979 oli ollut taikamaailmalle raskas ja täynnä kärhämöintiä. Kuolonsyöjät ja heidän johtajansa, itseään Lordi Voldemortiksi kutsuva henkilö, olivat tulleet esiin ja terrorisoivat Britanniaa parhaansa mukaan. Liikkeen taustalla olevista syistä huhuttiin kaikkea suunnitelmallisen rotupuhdistuksen ja mielipuolisen teurastushalun välillä. Etenkin jästisyntiset ja puoliveriset tunsivat olevansa jatkuvasti vaarassa, sillä tarinat siitä miten joku kotiin palatessaan löysi vain savuavat rauniot ja irvokkaan vihreän käärmesuisen pääkallon leijumassa talon yläpuolella alkoivat olla huolestuttavan yleisiä. Britanniaan julistettiin sotatila.
Joulukuun alussa Pohjois-Irlannissa Tullynawood-järven liepeillä tehtiin havainto Lordi Voldemortin pahamaineisista ja etsintäkuulutetuista kuolonsyöjistä. Ainakin Bellatrix Lestrange, Rodolphus Lestrange ja Rabastan Lestrange oli nähty alueella. Paikalle lähetettiin aluksi kaksi auroriryhmää tiedustelemaan. Xiomara Wigworthyn ja Evangelina Rosiewardin ryhmät vahvistivat, että paikalla oli kuolonsyöjiä, mitä todennäköisimmin juuri Lestranget ainakin. Taikaministeriö päätti, että nyt olisi hyvä tilaisuus saada Voldemortin vaarallisimmat kannattajat oikeuden eteen ja paikalle lähetettiin vielä neljä muuta auroriryhmää, päästrategi Elvendork Podmore, oikeuslaitoksen väkeä ja muuta henkilöstöä.
Lisävoimien saapumista odottaessa Evangelina Rosiewardin ryhmästä karkasi kaksi jäsentä: Wesley Travers ja Samira Hepner. Karkurit saatiin kiinni juuri ennen oikeuslaitoksen ja vahvistusauroreiden saapumista.
Rintamakarkureita odotti kova tuomio. Sotatilassa kovin mahdollinen rangaistus karkuruudesta oli kuolema.
Taikamaailma on rinnakkain ei-taikovan väestön keskuudessa, eli siis jästit ja velhot elävät rinnakkain, mutta velhot ovat päättäneet pitää itsensä salassa ettei jokainen jästi tulisi mankumaan taikaratkaisua jokaiseen pieneenkin ongelmaan ja etteivät noitavainot toistuisi. Velhoilla on muutamia paikkoja (mm. Tylypahka, Viistokuja) minne jästit eivät pääse ollenkaan, nämä paikat on suojattu loitsuilla.
Velhokouluissa koulutetaan velhojen nuoriso. Britanniassa opinnot kestävät 7 vuotta eli lapsukaiset ovat koulussa 11-vuotiaasta 17–18 -vuotiaaksi. Britanniassa kouluun mennään vasta kun on täytetty 11 vuotta, joten loppuvuodesta (syyskuun 1. päivä jälkeen) syntyneet lapset menevät Tylypahkaan vuotta myöhemmin kuin samana vuonna alkuvuodesta syntyneet toverinsa.
Kuolonsyöjä - Pimeä velho tai noita, pimeyden lordin kätyri.
Kuolonsyöjät ovat pimeydenvelhoja, jotka toimivat pimeyden lordi Voldemortin, tai siis Tiedätte-Kyllä-Kenen palveluksessa. Kuolonsyöjien hierarkia on mutkikas mutta orjallinen. Yhtenä päivänä tottelematon kuolonsyöjä tuskin näkee seuraavaa päivää. Hänellä-Joka-Jääköön-Nimeämättä tiedetään olevan suosituimmista kuolonsyöjistään koostuva "sisäpiiri", jonka jäsenet ovat korkeammalla kuolonsyöjien hierarkiassa kuin muut kuolonsyöjät. On saatu viitteitä siitä, että nämä "sisäpiirin" kuolonsyöjät johtaisivat kuolonsyöjäalaisryhmiä, eivätkä toisen kuolonsyöjäryhmän jäsenet välttämättä tottele toisia "sisäpiirin" kuolonsyöjiä. Kuolonsyöjien tiedetään kuitenkin olevan moraaliltaan melko löyhiä, joten juonittelut ja selkäänpuukotukset eivät ole epätavallisia heidän keskuudessaan.
Aurori - Kuolonsyöjiä vastaan taisteleva velho tai noita, taikamaailman sotilasvoimat. Aurorit ovat Taikaministeriön erikoiskoulutettuja sotilaita, joiden tehtävä on taistella pimeydenvelhoja, etenkin kuolonsyöjiä, vastaan. Auroriksi kouluttaudutaan kolmivuotisessa Auroriopistossa, jonne päästäkseen henkilön Tylypahkan arvosanojen täytyy olla huippuluokkaa. Etenkin loitsut, liemet, pimeydenvoimiltasuojautuminen ja muodonmuutokset ovat sellaisia oppiaineita, joihin auroriksi haluavien kannattaa panostaa.
Aurorit on jaettu n. 4-8 hengen ryhmiin, joissa jokainen aurori vastaa tekemisistään ensikädessä ryhmänjohtajalleen ja loppujen lopuksi auroriosaston johtajalle. Auroriryhmien johtajat lähettävät auroriosaston johtajalle raportit tehtävistään ja tekemisistään. Aurorit ovat erittäin kurinalaisia ja niskoitteleva aurori tai auroriryhmän johtaja erotetaan toimestaan epäröimättä ja etenkin sota-aikana niskoittelusta tai vakavista virkarikkeistä seuraa myös ankaria rangaistuksia, esimerkiksi vankeutta Azkabanissa tai jopa kuolemanrangaistus. Aurorit on koulutettu pitämään päänsä kylmänä yllättävissäkin tilanteissa ja toimimaan ennemmin käskyjen mukaan kuin ominpäin.
Postit eivät liiku samaan tapaan kuin jästeillä, vaan pöllöt kuljettavat velhojen kirjeet. Yleensä jokaisella velholla tai ainakin perheessä on yksi pöllö. On myös olemassa yleinen postilaitos, joka hoitaa kirjeet perille pöllöjen avulla, jos velholla tai noidalla ei ole omaa pöllöä.
Velhot eivät käytä maansa jästirahaa vaan omaa valuuttaansa, jota he säilyttävät Irvetan pankkiholveissa.
Taikaministeriön on Britannian velhomaailman ylin päättävä taho ja sen johdossa on Taikaministeri. Ohessa selvitys Ministeriön rakenteesta sekä pelin kannalta tärkeistä osastoista. (Pelin kannalta vähäpätöisemmät osastot harmaalla tekstillä kuvauksissa.)

Taikaministeri on korkein auktoriteetti velhojen byrokratiassa. Taikaministerillä on oikeus kuulustella kaikkia. Taikaministeriä voivat kuulustella Taikalainvartijaosaston johtaja, Velho-oikeuden päänoita, Velho-oikeuden ylin syyttäjä ja kansainvälisen velholiiton puheenjohtaja yhdessä.
Taikaministerin erottaminen: Taikaministerin erottaminen tai viraltapano tapahtuu Taikalainvartijaosaston johtajan, Salaisen palvelun johtajan, Velho-oikeuden päänoidan sekä ylituomarin yhteispäätöksestä, mikäli ylisyyttäjä on tehnyt aloitteen ja esittänyt viraltapanoa edellyttävät syytteet asiasta. Viraltapantua taikaministeriä vastaan nostetaan oikeudenkäynti, joka siirtyy Kansainvälisen velholiiton vastuulle. Viraltapantu taikaministeri tulee välittömästi toimittaa Velholiiton haltuun Salaisen palvelun toimesta.
Taikaministeri: Venatia Belenus
Taikaministerin sihteeri: Giselle Black
Eivät kommentoi. Tunnetaan myös Salaisuuksien osastona. Salaperäisyyksien osaston huhutaan hoitavan niin vakoilemisen ja vaarallisten henkilöiden eliminoimisenkin. Mitään ei kuitenkaan tiedetä varmasti, sillä osaston jäsenten ei tarvitse selittää paikallaoloaan, motiivejaan tai tarkoitusperiään kenellekään muulle kuin taikaministerille, sisäisen valvonnan johtajalle tai korkeimman velho-oikeuden päänoidalle. Sotatilan vallitessa Salaperäisyyksien osaston jäsenet vastaavat myös Taikalainvartijaosaston johtajalle.
Salaperäisyyksien osasto säilyttää ja varastoi kansallisiksi tai valtiollisiksi uhiksi tai hyödyksi katsottavaa esineistöä, raportteja ja arkistotietoja, kerää haltuunsa kansaa tai valtiota koskevaa arkaluontoista materiaalia, tietoa ja esineistöä sekä turvaa niiden olemassaoloa ja säilytystä tarvetilanteita varten. Salainen palvelu toimii usein Salaperäisyyksien osaston kautta.
Salaperäisyyksien oaston jäsenen henkilöllisyyden paljastaminen on Azkaban-vankeusrangaistuksen uhalla kiellettyä muille paitsi taikaministerille, sisäisen valvonnan johtajalle tai korkeimman velho-oikeuden päänoidalle.
Salaperäisyyksien osaston johtaja: Henkilöllisyys ei tiedossa
Salaisen palvelun on perustettu tiedustelua varten, joten toimintakuvaan kuuluu pääsääntöisesti valtiollisten ja kansallisten uhkien tarkkailu ja tiedottaminen taikaministerille, mutta tämän lisäksi Salainen palvelu huolehtii myös taikaministerin suojelemisesta. Salainen palvelu on suoraan taikaministerin alainen ja saa käskynsä suoraan tältä. Salaisella palvelulla ei ole velvollisuuksia eikä oikeuksia muihin taikaministeriön osastoihin liittyen, eikä salainen palvelu saa estää muiden osastojen toimintaa mitenkään ilman taikaministeriltä tai Salaisen palvelun osaston johtajalta saatua käskyä. Salainen palvelu raportoi johtajansa kautta suoraan taikaministerille. Sisäisen valvonnan johtaja, päänoita ja ylisyyttäjä saavat halutessaan nähdä raportit.
Salaisen palvelun jäsenet tunnistautuvat salaisen palvelun jäseniksi työtehtävissään ellei kyseessä ole peitetehtävä. Mikäli Salainen palvelu tarvitsee muiden osastojen apua, tulee työmääräys Salaisen palvelun johtajalta kyseisen osaston johtajalle, joka välittää tiedon eteenpäin sitä tarvitseville.
Taikaministeri valitsee aina itse henkilökohtaisesti valtakautensa Salaisen palvelun johtajan.
Salaisen palvelun johtaja: Salainen
Sisäinen valvonta on itsenäinen osasto, joka vastaa taikaministerille ja toimii usein yhteistyössä Taikalakineuvoston kanssa.
Sisäinen valvonta tukee strategian toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista. Sisäisen valvonnan avulla pyritään pysymään niissä puitteissa, mitä odotetaan, sallitaan ja hyväksytään taikaministeriön sisällä. Sisäinen valvonta antaa taikaministerille ja ylisyyttäjälle tietoa siitä, toimitaanko taikaministeriössä asetettujen säännösten mukaisesti ja noudatetaanko sovittuja periaatteita. Sisäinen valvonta saa antaa pidätysmääräykden, mikäli kokee sen tarpeelliseksi. Pidätysmääräykset toimeenpannaan taikalainvartijaosaston kautta.
Sisäisen valvonnan johtaja: Ignatius Prewett
Taikalainvartijaosasto on ministeriön osastoista suurin ja muut osastot Salaperäisyyksien osastoa, salaista palvelua ja sisäistä valvontaa lukuunottamatta ovat alisteisia Taikalainvartijaosastolle.
Taikalainvartijaosaston johtaja: Bartemius Crouch sr.
Taikalainvartijaosaston päästrategi: Elvendork Podmore
Taikaonnettomuuksien ja -katastrofien osaston tarkoitus on estää taikamaailman paljastuminen jästeille ja hoitaa mahdolliset sattuneet paljastumiset.
Taikaonnettomuuskein ja -katastrofien osaston johtaja: Mafalda Hopkirk
Kansainvälisen taikayhteistyön osasto huolehtii suhteista muiden maiden taikaministeriöihin ja asettaa säädöksiä koskien mm. kaupankäyntiä tai kattilanpohjan paksuutta.
Kansainvälisen taikayhteistyön osaston johtaja: Tiberius Fancourt
Taikaliikenneosasto hallinnoi hormiverkkoja ja porttiavaimia sekä tiettyjen alueiden ilmiintymättömyysominaisuuksia. Esimerkiksi Azkabanin saari ja sen lähialueet ovat sellaisia alueita, joilla ei voi ilmiintyä tai kaikkoontua.
Taikaliikenneosaston johtaja: Tom Harris
Taikaolentojen sääntö- ja vavontaosasto vastaanottaa valituksia taikaolennoista ja valvoo ja säätää uusien taikaeläinten jalostusta.
Taikaolentojen sääntö- ja valvontaosaston johtaja: Amos Diggory
Taikaurheiluosaston tehtävä on järjestää kansallisia ja kansainvälisiä urheilutapahtumia (mm. kolmivelhoturnajaisia ja huispauksen maailmanmestaruusotteluita) ja valvoa eri urheilulajien sääntöjen paikkansapitävyyttä, ajanmukaisuutta ja että sääntöjä noudatetaan urheilutapahtumissa. Osaston tehtävä on myös pitää huispaus poissa jästien silmistä. Osasto on perustettu vuonna 1750.
Urheiluosaston johtaja: Hamish Macfarlan (vuodesta 1968)
Irlannin tasavalta, itsenäinen velhovaltio vuodesta 1921 (irtautui Isosta-Britanniasta, Pohjois-Irlanti kuuluu edelleen Isolle-Britannialle)
Taikaministeri: Maghrien o´Riagain
Velhoneuvosto: Päävelho Bran o`Geathain, 26 kreivikuntien edustajaa, 1 Atha Cliathin edustaja, 1 Pohjois-Irlannin edustaja, 1 Britannian majesteetin ja 12
Taikaministeriön osastonjohtajaa. Yhteensä: 41 jäsentä+taikaministeri = 42 jäseninen neuvosto
Ennen Irlannin tasavalta Irlannissa oli itsenäinen maa-alue Átha Cliath, kansainvälisesti viralliselta nimeltä Taran kuningaskunta, joka käsitti suurinpiirtein nykyisen Dublinin, Meathin ja Kildaren kreivikunnan alueet. Tara vakiintui taikamaailmaan 1100-luvulla, ja oli pitkään Norjan ja Tanskan liittolainen. Taraa hallitsi velhokuningas hallituspalatsistaan ja pääkaupunkikeskuksesta Temhairista käsin ja tämä luopui vallastaan vasta 1921 kun Britannia vapautti taika-Irlannin yhtäaikaa jästi-Irlannin irtautuessa dominiona emämaasta. Taran viimeinen kuningas oli Ainmuire O'Riagain (s. 12.12.1889-05.09.1972).
Irlannin perustason koulutuspaikka on Taran velhokoulu (sijaitsee Temhairin yhteydessä Dublinin lähellä), ja Irlannin saarella syntyneet saivat vuoteen 1921 saakka valita, menevätkö Taraan vai Tylypahkaan. Nykyisinkin Ulsterin alueella (Pohjois-Irlanti) syntyneet saavat edelleen oikeuden halutessaan valita Tylypahkan sijasta Taran. Merkittävin korkeamman tason jatkokoulutuspaikka on Kellin kirjasto (Dublinissa) jossa koulutetaan erityisesti luonnonmagiaan ja riittimagiaan erikoistuvia.
Irlannilla ei ollut omia aurorijoukkoja ennen vuotta 1921 (Irlantilaiset koulutettiin Britannian auroriopistossa), vaan maan ainoat omat joukot olivat Temhairin vartiosto. Vuonna 1923 maahan perustettiin oma Auroriopisto (Pohjois-Irlannissa, Lough Neaghin rannalla) joka symbolisesti kuuluu edelleen Britannian Taikalainvartiostoon, vaikka kouluttaakin auroreita Irlannin tarpeisiin. Lakiteknisesti kummassa tahansa maassa koulutuksensa saanut on pätevä ja virkaoikeudellinen kummassa tahansa valtiossa. Irlannin iskujoukot saavat edelleen pätevöitymiskoulutuksensa Temhairin kasarmilla, jolloin he menettävät kaksoismaan kenttäoikeudet ja siirtyvät puhtaasti vain Irlannin komentoon.
Irlannin taikamaailmassa on vaikuttanut 1800-luvun puolesta välistä saakka Óghlaigh na héIreann, Irlannin Tasavaltalaisarmeija, taikamaailman IRA ja jästimaailman IRAn näkymätön alullepanija, kun syntyvän valtion dominio-sopimuksesta kiivastuneet velhot pyrkivät maksimoimaan terroriaan ja perustivat myös jästisolun. IRAlaiset ovat olleet useiden Irlannin alueen poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden attentaattien takana koko historiansa ajan, ja radikaalivasemmisto on kiivaasti ajanut Irlannin täyttä irtautumista Brittein vaikutuksesta. Irlannin kuninkaat olivat aina hiljaisen vastustuksen kannalla, vaikka IRAlaisten yksi tavoite oli ajaa näennäisesti poliittisesta kannastaan huolimatta kuningasvalta hallitsevaksi muodoksi Irlannissa. Viimeisen kuninkaan keskimmäinen poika, Maghrien O´Riagain joka on nykyinen Neuvoston päänoita on näkyvästi IRAlaisten kannattaja ja IRAlaisen asian puolestapuhuja velhoneuvostossa.
IRAlaiset pitivät lähes 10 vuoden aselevon auroreiden kanssa (aurorit ovat IRAlaisten pääkohde terrorissa, Temhairin joukot eivät joudu uhreiksi kuin sattumalta. IRAlaisten mielestä aurorit edustavat Britanniaa ja ajavat näiden asiaa) aina 03.09.1970 saakka, jolloin IRAn radikaalisiipi ajoi Dublinissa vallankaappausyrityksen.
Radikali hyökkäsivät Dublinin taikaministeriöön aamupäivästä 3.9.70 klo. 11.00 juuri ennen lounastuntien alkua ja joutuivat pian taistelussa alakynteen päätyen lopulta valtaamaan itselleen panttivankiasetelman Taikaliikennekeskukseen ottaen panttivangeiksi 6 osaston työntekijää, 12 paikalla ollutta siviiliä, 1 vahtivelhon ja 1 ankeuttajan josta ei haluttu käydä vaihtokauppaa koko tilanteen aikana.
Tilanne laukesi vasta 08.12.70 Britannian ja Irlannin auroreiden yhdistetyllä iskulla. Joukkoja johti Britannia.
Kuusitoista kapinallista, kolme panttivankia ja neljätoista auroria sai surmansa Dublinin kriisin aikana. Vangitut kapinalliset toimitettiin Mannin saarelle salaiseen sotarikostuomioistuimeen, jota piti Britannia.
Irlannin tilanne on siitä saakka ollut äärimmäisen räjähdysherkkä kymmenen vuotta, ja näkyvää auroripartiointia on jouduttu lisäämään sen äärirajoille saakka kaikissa merkittävissä taikoja-asutuskeskuksissa. Temhairin joukot (iskujoukot) ovat kieltäytyneet osallistumasta valvontaan entisen kuninkaan kehotuksesta rauhanomaisuuteen.
1972 tammikuussa Derryssa mielenosoitus Mannin oikeudenkäyntejä vastaan nousi ensin mellakoiksi ja sitten avoimeksi kaupunkisodaksi, joka kesti lähes vuoden. Entisen kuningas Ainmuire o´Riagainin ollessa sovittelemassa tilannetta Derryssa syttyi ulkopuolella olevien mielenosoittajien ja auroreiden välille konflikti, jota kuningas tuli rauhoittelemaan ulos. Ilmeisestikin eräs nuorempi brittein asepuvussa ollut aurori ei tunnistanut väkijoukon keskellä ollutta kuningasta tai tämän loitsu osui harhaan, mutta o´Riagain sai kirouksen, johon tämä kuoli kolme päivää myöhemmin.
o´Riagainin kuolemasta mielenosoitukset ja levottomuudet laajenivat koko maahan ja avoin vihamielisyys muutakin, kuin IRAmielisten keskuudessa brittiläisiä vastaan nousi huippuunsa. Keskieuroopan valtiot laskevat Irlannin olevan sisällissodassa, ja Britannia on joutunut vetämään pääosan joukoistaan pois Pohjois-Irlannista ettei alueella syttyisi avointa sotaa, ja kaikki toiminta joka Pohjois-Irlannin alueella suoritetaan joudutaan tekemään hyvin peitettynä ja varovaisena.