HP#4 kesäkuu 2002

Divina Ennus

Divina Ennus oli siis kiristänyt yhden häntä Azkabaniin kuljettaneen vartijan vapauttamaan hänet ja paennut sekä kipitellyt Kielletyn metsän läpi Tylypahkaan.

Ennus oli opiskellut animaagiksi, ja Vauhkomielen taikasilmän pelossa kipitteli pitkin käytäviä hopeaketun hahmossa. Kovinkaan näkyville paikoille kettukaan ei silti uskaltanut, pysyi vain autioilla muurinharjoilla ja hiljaisemmilla käytävillä. Luihuisen Draco Malfoyta tämä koitti saada kiinni, ja piiloteltuaan eräällä käytävällä Luihuisten mennessä ohi, koki elämänsä järkytyksen; hänen mestarina, Voldemort oli myös koululla! (Tosin reilusti nuorempana, kuin pitäisi…)

Ennus ei uskaltanut ottaa yhteyttä vanhempaan Malfoyhin, eikä luottanut Luodikoon, joten hän otti yhteyttä Kalkarokseen. Valitettavasti Kalkaros oli vähintäänkin epäluotettava, ja Marleena Mustetta hyppäsi sisään häiritsemään, joten pahantuulisesti Divina pyyhki kummankin muistin ja häipyi paikalta.

Näin ollen Divina koitti saada Luihuisten huomion itselleen päästäkseen keskustelemaan näiden kanssa, Lucius Malfoyhin sooloilija-kuolonsyöjä ei missään nimessä luottanut, ja itse asiassa kellään ei olisi ollut edes mitään sitä vastaan, että jossain hämärällä käytävällä vanhempi Malfoy olisi törmännyt pieneen tappokiroukseen.

Piilotellessaan taas yhdellä käytävällä, tällä kertaa näkymättömänä, kuuli Ennus jonkun lähestyvän häntä. Aivan hiljaa sanomaton siis odotti, kunnes epäonninen kulkija, korpinkynteläiseksi Celesteksi paljastunut oppilas ehti aivan kohdalle. Sitten vain näkymättömyys pois, hiljustus ja liikkumattomuusloitsu ja omintakeinen kuulustelu (Kuka sinä olet? ”Kuka sinä olet?” Minä kysyin ensin! ”Mutta kuka sinä olet?!...). Jossain vaiheessa Divina keksi, että tuvissa voisi olla paljon helpompi piilotella, kuin käytävillä, joten hän pyysi Celesteä kertomaan tupansa salasanan (jonka tyttö kertoi, ilman totuusloitsua). Tämän jälkeen muistiloitsu ja uhri vapaaksi, joka tosin oli Ennuksen elämän suurin virhe, kuten myöhemmin huomataan…

Ennus palasi taas liemiluokkien läheisille alueille, ja onnistui kuin onnistuikin herättämään Luihuisten huomion muuttumalla ihmiseksi hetkeksi heidän nähtensä. Ei kulunut kovinkaan kauaa, kun nuorempi Malfoysta tuli siis keskustelemaan Ennuksen kanssa. Vallanhimoinen poika myöntyi siihen, että tilaisuuden tullen Divina kiroaisi isäpapan ja kertoi Luihuisten suunnitelmista. Keskustelu päättyi ja Dracolle hoettiin taas samaa asiaa, jota lähes kaikki muutkin hokivat hänelle; ”Jos tarvitset minua, vain kutsu.”

Seuraavaksi Ennuksen oli tarkoitus koittaa päästä mestarinsa puheille, mutta ennen kuin hän pääsi edes Voldemortin kanssa puhe-etäisyydelle, törmäsi ja aiemmin tapaamamme Celeste näkymättömäksi itsensä muuttaneeseen Divinaan (Grrr…..!) Useiden muiden korpinkynsien ja rohkelikkojen läsnä ollessa yllätetty Ennus ei ehtinyt tehdä muuta, kun häneen jo luettiin hiljustusloitsu.

Muutamia loitsuja lisää ja korpinkynnet Celeste etunenässä raahasivat Ennuksen opettajanhuoneeseen, juuri kukaan ei ehtinyt tehdä yhtään mitään, kun Gunilla Kurnu, Ennuksen entinen työpari astui sisään ja Kevdaratti sanomaton-paran. Ja näin päättyi yhden pienen kuolonsyöjän elämä.

(Ja sitten pikku pelaaja katseli hetken ympärilleen, mutisi jotain painokelvotonta ja vaihtoi hahmoa. Koska ainoa kelvollinen liuotin lähietäisyydellä oli jäätee, sai pimeänpiirto [jälleen kestävää mustetta] jäädä käteen. Pahiksista vaikutti vielä siinä vaiheessa tulevan uhanalainen laji.)

Alexandra Kafkanov

Kansainvälisen Tuomioistuimen Syyttäjä Alexandra Kafkavon kutsuttiin koululle Divina Ennuksen tappoa tutkimaan. Niinpä noita kiiruhti pikemmiten paikalle (tapeltuaan ensin pitkään nimensä kanssa) ja heti ensimmäiseksi lähti vararehtorin puheille. Saatuaan kerrottua asiansa vararehtorille ja pyydettyä Gunilla Kurnun vangitsemista tutkintavankeuteen ja saatua aurorit toteuttamaan tämän, alkoi Kafkanov kuulustella koulun väkeä.

Itse kukin vastaantuleva joutui Syyttäjän kysymysten eteen ja pian Kurnu julistettiinkin vangittavaksi virantoimituksessa tapahtuneen väärinkäytöksen nojalla. Valitettavasti tässä vaiheessa Kurnu oli kadonnut säilytyspaikastaan, eikä Kafkanov ehtinyt juuri pidemmälle, kun hänellä oli tapposyytteen lisäksi myös murhatutkimus käsissä.

Luihuisen oppilas Draco Malfoy löysi toisen luihuisen, Tom Smithin (Äääk, ne tappoi Voldemortin!) kuolleena tupansa edustalta. Koska oikeuslaitoksen edustaja oli sopivasti käsillä, sai hän myös tämän jutun niskoilleen. Kuulustelut jatkuivat.

Kafkanov kuulusteli ensiksi siis Malfoyta, ja kuolonsyöjänä vakuutteli hienovaraisesti pojalle olevansa tästä katsoen oikealla puolella. Kuulustelulla tosin oli enemmän tai vähemmän animaagi- tai näkymätön tarkkailijoita, koska ainakin Luodiko ja Musta hiippailivat nurkissa ja askelten äänet saivat silloin tällöin keskustelijat rypistelemään kulmiaan.

Alastor Vauhkomielikin joutui aikanaan kysymysten eteen, ja sinisilmäisesti hän ihmetteli kaaosta, johon Tylypahka oli ajautumassa (ja hän siis meidän pikku murhaajamme). Kafkanov ei viisastunut lainkaan, joten seuraavaksi hän siirtyi kuulustelemaan Malfoy vanhempaa.

Tungettelevien kysymysten suututtamana Lucius Malfoy vangitsi Kafkanovin ja uhkaili vakoillutta Luodikoa. Kafkanov raahattiin jonnekin vangiksi, mutta koska… öhh… Andromeda oli sopivassa asemassa Jupiteriin nähden ja maan magneettikentän muutokset sattuivat kivasti vuoroveden kanssa, vapautui Kafkanov. (Lucius Malfoyn pelaaja ja Gunilla Kurnun pelaaja poistuivat tässä vaiheessa näyttämöltä.)

Seuraavaksi alkoi kaaos. Luihuiset vangitsivat koulun väkeä sitä mukaa, kun ehtivät, paikalle saapuessaan Alexandra surmasi korpinkynnen Celeste Birminghamin todettuaan olevansa aivan tarpeeksi pahalla tuulella, ja kun Kalkaros vielä tainnutti hänet, ennen kuin Malfoy sai kerrottua syyttäjän kuuluvan heidän puolelleen, oli Kafkanov enemmän tai vähemmän huonotuulinen ja karjui komentoja kaikille lähietäisyydelle joutuneille.

Luihuiset saivat vangittua Rohkelikon oppilaat, ja näiden mukana olleen mielenterveystarkkailijan, jonka Kafkanov kauhukseen tunnisti erääksi kuolonsyöjäksi. Koska kuolonsyöjien piirissä oli meneillään valtataistelu, teki Alexandra pienimuotoisen suunnitelman vierittää ongelmia MacGuiren(krhm, ?) niskoille. Niinpä hän alkoi vapautella luihuisen vangitsemaa väkeä.

Loppujen lopuksi yleisen kaaoksen yllettyä täydelliseksi, tainnutteli Kafkanov aina niitä, jotka joutuivat häntä vastakkain ja repäisi suojakilvekseen toisten loitsuja vastaan aina lähimmän epäonnisen. Mikään ei kestä ikuisesti, Alexandra Kevdaratettiin.

(Miksi minut tahdottiin koko ajan tappaa?!!)

Millicent Bullstrode

Millicentin päivä alkoi siis kohtuullisen normaalisti. Ensin oli muodonmuutoksia ja siellä mä huomasin, että mulla taitaa olla pari ihailijaa Crabbe ja Goyle, jotka sitten loppupelin ajan yrittivät iskeä mua. *muistelee ja repeää nauruun* sieltä sitten vaellettiin liemitunnille, joka oli Rohkelikkojen kanssa. Liemiä tehdessä alkoi Malfoyn ja Potterin välillä pieni kiista ja Rohkelikko menetti jonkin verran pisteitä. (Jee!)

Hyppytunnilla kaikki Luihuiset vaelsivat ympäriinsä yhtenä porukkana. Menimme tutkimaan pitkää käytävää ja kun saavuimme sieltä pois näimme hetken päästä kaukana Divina Ennuksen. Lähdimme etsimään häntä.

Kun olimme oleskeluhuoneemme ulkopuolella, huomasimme Potterin, joka oli eksynyt sinne aivan yksin. Häneltä napattiin sauva, joka vietiin Luihuisten oleskeluhuoneeseen. Siinä samalla tuli Tom Smithille outoja tuskia hetkeksi. Kun huvi oli parhaimmillaan, Lucius Malfoy saapui ja käski antaa sauvan takaisin Potterille (just? kenen puolella Lucius oikeen oli?). Ja heti perään paikalle saapui Lupin, joka käski kaikki mukana olleet kiusaajat ilmoittautumaan opettajainhuoneeseen. Malfoy oli siinä vaiheessa häipynyt jonnekin, Tom lähti omille teilleen ja Pansy lähti hakemaan sateenvarjoaan ennen ilmoittautumista, mutta luultavasti Potter tainnutti hänet jossain vaiheessa eikä hän päässyt(?). Joten ilmoittautumaan menimme vain minä, Crabbe ja Goyle. Jokainen menetti 20 pistettä.

Lähetimme tässä vapaatunnilla myös Nevillen jahtaamaan konnaa (jota ei ollut) pitkään käytävään ja sen jälkeen luulemaan, että aukko, josta pääsee ulos oli kiviseinä. Mutta mä en oikeen muista missä vaiheessa se tapahtu.Sitten lähdimme taas tunneille. Ennen ennustuksen tuntia Tom käyttäytyi varsin omituisesti. Hän alkoi selittää kuinka Potterin oli kuoltava ja sitten hymyili koko tunnin oudosti.

Tunnin jälkeen Malfoy veti minut, Pansyn, Crabben ja Goylen mukaansa ja kertoi epäilyksensä: Entä jos Tom ei olekaan oikeasti Tom Smith vaan Tom Valedro. Sitten alkoi tapahtua kaikkee, josta mä en muista oikeen mitään. Off-gameemista oli siinä aika paljon. Malfoy taisi nähdä harhoja Voldemortista.

Vähän ajan päästä saimme tietää, että Tom oli todellakin Valedro, mutta valitettavasti hänet oli tapettu. (Ai niin, Ennuskin oli jo tässä vaiheessa kuollut) Me tultiin ihan paniikkiin. Ketkä oli pahiksia ja ketkä ei? Tauon jälkeen menimme Kalkaroksen kanssa tupaan (siis minä, Pansy, Crabbe, Goyle ja Kalkaros). Löysimme sieltä lapun, jossa luki: ”Nimeni ei ole Smith”.

Voldemort luultavasti oli kirjoittanut sen ennen kuolemaansa. Tuvassa Kalkaros opetti meille vähän joitain loitsuja. Lähdimme taas ulos hortoilemaan ja vastaamme tuli joku mielenterveys tutkija tai vastaavaa. Menimme odottelemaan loitsutuntia ja siellä tehtiin jonkinlainen koe. Pimeyden voimilta suojautumisen tunnilla tuli Sirius Musta hakemaan mut ja kysy multa totuusloitsun avulla Luihuisten tuvan salasanaa. Kerrottuani hän langetti minuun muistiloitsun, jotta muistaisin, että hän oli kysynyt olenko Padma Patil. Sen jälkeen tietenkin olin aivan ymmälläni. Luulinhan, että Sirius oli kysynyt minulta, Luihuiselta, olenko Padma Patil. Palasin tunnille ja siellä sitten jotkut meistä (en muista ketkä) tainnuttivat Lupinin ja Marlena Mustetan.

Veimme heidän vangeiksi. Sitten minä ja Goyle ryntäsimme käytävän päähänvahtimaan tuleeko ketään ja valmiina tainnuttamaan joko kangistuttamaan heidät. Mitään ei tapahtunut, joten palasimme takaisin ja siellä oli täysi meno käynnissä. Monet velhot ja noidat olivat jo vankeinamme. Ja lisäksi tuli. Silloin paikalle saapui joku yleinen syyttäjä Alexandra tai jotain.

Hän sanoi meille olevansa puolellamme ja osa jäi vahtimaan vankeja, kun toiset (minä mukana) menimme tainnuttamaan Rohkelikkoja. Se onnistui hyvin. Kaikki Luihuiset ehdottivat, että Alexandra murtaisi Potterin kallon, mutta Alexandra ei tehnyt sitä. Sitten alkoi tapahtua kaikkea outoa. Tyyppejä pääsi karkuun ja lähdimme perään. Juoksimme ympariinsä ja kun eräässä vaiheessa saavuimme vankien luo, Alexandra vapautti heidät ja tainnutti ja loitsi muutenkin Luihuisia.

Sitten Alexandra otti multa taikasauvan ja laitto muhun Komennu-kirouksen. Se lähti kuskaamaan mua kohti sitä mielenterveys-tutkijaa, mutta jätti mut pian paikoilleen ja lähti. Paikalla olleet Ron ja Neville tainnuttivat mut. Sitten siihen tuli Potter, joka lähti kuskaamaan mua vähän matkaa, mutta jätti siihen. Ja mä makasin maassa tainnuttuneena jälleen kerran. Sitten, kun mä ajattelin ajan menneen umpeen, mä lähin kävelemään, mutta en ehtiny paria metriä pidemmäs, kun mut taas tainnutettiin. Sitten paikalle haettiin ties ketä.

Siinä oli ainakin Marlena Mustetta, Minerva McGarmiwa, Lipetit ja joitain oppilaita. Neville loitsi muhun tarantallegron ja sitten halkinauruksen. Kun kaikki oli kyllästynyt mun katselemiseen mut kangistutettiin. Siinä mä sitten makasin kangistuneena pelin loppuun saakka. Mä kyllä luulen, että kaikki olis tappanut Millicentin minuutin pari myöhemmin. Ja muutkin Luihuiset paitsi Malfoy olivat kuolleita.

Ron Weasley

Hmm. Ron Weasley pääsee vauhtiin!

Alku peli oli ainakin Rohkelikkojen kannalta pitäkästyttävä... Käytiin tunneilla jne... Jossain vaiheessa väläytimme, että Tom Smithissä on jotain outoa. Aiottiin repiä se sivulle ja langettaa siihen tarantallegrot ja muut mukavat loitsut. No sitten off-gamessa saimme tietää, että Vauhkomieli oli mennyt tappamaan sen! Ilkeää! Me ei ehditty toteuttaa suunnitelmaamme. Ron (eli minä) sekoilin kaiken laista omaa profiilin ja kirjan pohjalta, ja sitten kaikkea oma aloitteista väläyttelyä...

Ja sitten ruokailu tauon jälkeen jatkoimme Smith-vastaista suunnittelua (emmehän me on-gamessa tiennet, että kyseinen henkilö on murhattu). Siinä jossain vaiheessa sai Krum tietää Fleurilta, että Smith on murhattu. Suuren suuri masennus kausi!

Jaa, yritin oppia loitsuja vähän sieltä sun täältä. Opinkin "pökkeöksen", "tainutun" ja "herpaannun".

Sitten kun yritin oppia Hermionelta "Liikutis Ruumista" paikalle saapui Lipetit, joka alkoi kysellä totuus loitsulla Ginnyltä ja Potterilta kysymyksiä... Minä ja Lavender juostaan kovaa vauhtia pois tieltä ja aletaan suunnitella Celesten vastaisia toimia. (En minä tiedä koska sekin kuoli.) Väläytimme vaikka kuinka monta upeaa litsua, vaikka osasimme niistä peräti kolme. Celestéhän oli mielestämme ilmi selvä kuolonsyöjä!

Ennustus tunnin jälkeen me Rohkelokot laskeuduimme portaita alas, alhaalla meitä odotti lauma Luihuisia ja ex-Ennus (Vanilja, jonka hahmo tapettiin, enkä kuollaksenikaan muista uuden hamon nimeä). Ne tainnuttivat meidät (kaikki paitsi Lavenderin, joka oli vielä luokassa) ja ottivat sauvamme pois. Ilkeää! Herpaannu, tainnutu, herpaannu, kangistumis tyystilys, lopeti loitsuimes ja me saamme luvan kadota paikalta. Tällä välin Lavender onnistui pakenemaan ennustus luokasta.

Koko joukko juoksee luolaan, josta minä ja Neville lähdettiin salakavalasti hipsimään tupaamme.

Sinne ehdimme ja lähdimme muurin reunoja noudatellen, puskien takana jonnekkin. Sitten se kirottu Draco Malgoy ja se-mitä-se-Mikko-pelasi-mutta-nimeä-en-muista tainnuttivat minut ja Nevillen, urheat Rohkelokot! Nevilleltä kysyttiin totuus loitsulla Potterin olin paikkaa ja sitten loppu olikin tainnutu, herpaannu, minä tainnutan herpannutan, pökkelys, minä tainnutun, herpaannun ja peli onkin jo offissa.

Tietääkseni kaikki Luihuiset paitsi Draco Malfoy kuolivat. Njah! Ja minä sain sauvani takaisin.

Ja tuossa välillä Rohkelikot kehittelivät loistavia paria toisistaan: Ron-Lavender, Krum-Lavender, Krum-Hermione ja Ron-Neville, joka kyllä keksittiin vasta pelin päätyttyä.

Kivaa oli. Tahtoo larppaamaan äkkiä uudestaan! Kiitos pelinjohtajille Rubinalle ja Vaniljalle hienosta larpista!

Victor Krum

Kiitos kaikille hauskasta pelistä. Erityisesti Hermione, Lavender, Fleur, Punurmio, muut opettajat ja Rohkelikot sekä tietysti pelinjohtajat.

Ja, nyt kun rupesin kiittelemään, voisin yhtä hyvin kiittää Tom Smithiä / "psykologi"-kuolonsyöjää, joka aiheutti todella paljon päänvaivaa meille Rohkelikoille - ja tekemistä siinä samalla. Hienosti pelattu, ja se änkytyskin!

Rohkelikkojen päivä sujui viimeiseen, Punurmion pitämään tuntiin asti oikein normaalisti. No, niin normaalisti, kuin taikakoulussa voi ylipäänsä sujua. Neville hävitteli lahjakkaasti tavaroitaan, Potter hortoili, Hermione loisti kaikessa fiksuudessaan, Lavender kanaili (...manaili?), Ron oli ihana, utelias punapää ja Ginny kiva kuin mikä. Neiti Croyle (Grabbe + Goyle) yski erehdyttävästi "jästiltä", "rumalta" tms kuullostavia kommentteja Viktorin ja Hermionen suuntaan, mikä tietysti herätti lievää kuohuntaa Viktorissa. Herrat Malfoy olivat hyisiä.

Loppurähinän vietin pääasiassa Ginnyn kanssa pimeässä luolassa odottaessa Hermionea - tämän oli tarkoitus käydä hakemassa pahojen Luihuisten "vallankaappauksessa" anastamat taikasauvat näkymättömyysviitan alla.

Kun lähestyimme hiljaa pihaa, jossa oletimme pahisten rällästävän, suunnitelmia pyöri päässä. Ensin "karkotaseet" kaikille, sitten "tainnutu" kaikille. Hyvät herpaannutettaisiin, ja sitten aika pirun äkkiä lennettäisiin aika pirun kauas. Jos joku selvästi pahis onnistuisi pakenemaan tainnutukselta, luvassa olisi ankaraa kiduttamista. Kyllä sitä Durmstrangissa oppii yhtä sun toista kivaa kielletyistä kirouksista. (“Tietusti me arjoittelemme Avada Kedavraa vain… pianiin nisakkaisiin.”)

No, kun pääsimme ihmisten (velhojen) ilmoille, kaikki olikin jo hyvin. Lukuunottamatta sitä pikku seikkaa, että yksi jos toinenkin Luihuinen oli lahdattu. Näh, Rohkelikot olivat sentään kunnossa. Hetki vain, ja peli päättyi. Ankaraa Creeveilyä kameran kera, sitten debrief ja - tadaa, slash!

Olin Lupin. Sirius oli hirmu viehko (susi + koira = ...? ), mutta entäs sitten se parhaan kaverin Harry-poika? Hahaa, sekin oli niin hirmu söpö. Ei siitä sen enempää.

Stephen Cornfoot

Juu, eli aluks vaan käytiin kiltisti tunneilla...ja yritettiin Moragin kanssa keksiä kunnon kepposta, vaikkakaan sellaista kunnollista ei koskaan syntyny!! Lukuun ottamatta muutamia loitsuja... Ensimmäinen tuntimme oli siis loitsuja ja opimme heti "tainnutun" ja "herpaanun". Niin eli heti ensimmäisen tunnin jälkeen alkoi näkyä paljon hopeakettuja...yksi kerrallaan!! No mutta vähät niistä...No jo toiselta tunnilta (ennustus) tuli myöhästyminen!! Tunnille juostessa taas yksi hopeakettu!!! Kaikkia kivoja(?) ennustuksia tuli paljon... minun olisi muuten ennustuksen mukaan pitänyt halvaantua, ja Moragin valta liittyy jotenkin taikaministeriöön((veikkaan, että joutuu Azkabaniin))!

Sitten kun olimme menossa PVS tunnille Harry juoksi ohi...YKSIN!! No ihan huvinvuoksi laitoin Potteriin "halkinauruksen"...ei tunnu tepsivän...katsoi vain ympärilleen ja jatkoi juoksua....No sen jälkeen odotimme Lupinia jolla kesti jonkin aikaa....( vaihdoin odotellessa taikasauvan, koska vanha oli ihan *****!) PVS tunnilla aiheemme oli ihmissudet. PVS tunnnin jälkeenhän meillä oli vapaata, joten ajattelimme mennä käymään luolastoissa Moragin kanssa...ikävä kyllä mitään kiinnostavaa ei löytynyt!! Siinä sitten satuin näkemään luolista tultuamme Divina Ennuksen (HUOM. ilman valkeaa liinaa tai muuta vastaavaa)tupamme yläpuolella olevalla katolla!!! Käytiin kertoon muille korppareille ja sit opettajille. Opettajat ei uskonu mua, vaikka kuinka selitin, vastakun myöhemmin eräs toinenkin korppari sattui näkemään Ennuksen hipsimässä jossain meitä uskottiin!!!!! Sit sen jälkeen me käveltiin ohi rohkeLIKKOJEN. Celeste...(tai joku en oo varma nimest) sattui törmäämään johonkin tyhjällä alueella(seinän vierustalla) ja muutti tämän näkyväksi, laittoi kangistumisen ja kuljetti Siriuksen kanssa liikutiruumis loitsulla opettajien luo...sitten Kurnu vain ilmestyi jostain, ja kedavratti Ennuksen...No lähdimme tupamme lähti sinne sun tänne, mutta Moragin kanssa kiipesimme kalliolle, tuvan yläpuolelle, salakuuntelemaan luihuisten keskustelua(matkalla harjoittelimme toisillemme "harhastusta")...kun luihuiset lähtivät sattui pari meidän tupalaista menemään tupaan ja loitsimme heihin pattiajosta, halkinaurusta ja tarantallegroa(ihan vain huvin vuoksi) No meitäkin loitsittiin ja sovimme ettei kumpiinkaan osunut...

No sitten liemitunti, jolle osa tupalaisistamme ei meinannut edes mennä alkoi...saimme tällä tunnilla ainoat pisteemme!!! Sen jälkeen menimme Moragin kanssa tuvan sisään oven molemmille puolille väijyksiin odottamaan muiden tupalaisten tuloa... Ja kun he tulivat teimme jokaiselle yksi kerrallaan pattiajoksen, halkinauruksen tai tarantallegron, mutta jouduimme myös itse loitsujen kohteeksi!! Celeste teki kuitenkin vastaloitsut... Morag ja minä lähdimme tämän tapahtuman jälkeen pois tuvasta huomasimme Siriuksen ja loitsimme häneen pattiajoksen ja halkinauruksen, jonka jälkeen juoksimme äkkiä TEH tunnille...Ja siinä jossain välissä saimme kuulla Tom Va...Smithin kuolleen...

... Sirius sitten saapui ja pyysi saisiko "lainata" paria oppilasta!! Johdatti meidät syrjemmälle ja kysyi haluammeko, että tupamme menettää pisteitä..no emmme tietenkään!! Tämän jälkeen hän loitsi molempiin "halkinauruksen" ja "pattiajoksen", jonka jälkeen hän palautti meidät tunnille jossa TEH opettaja teki vastaloitsut. Laitoin vielä heti tunnin alussa jokaiseen tuvassamme "halkinauruksen"HAHAHHAH.. Aiheemme oli (kai) taikalinnut...tunnin jälkeen oli vuorossa Stephenin ja Moragin kaksintaistelu, joka loppui Siriuksen tekemiin vastaloitsuihin...

Ja vielä ennen muodonmuutostuntia Celeste opetti meille kolmostason loitsuja..Morag laittoi minuun heti opittuaan kangistuksen (joka laitettiin heti perään häneen ja hänet heivattiin pusikkoon) ja minua kuljeteltiin käytävissä ja kaadeltiin sinne...ei mukavaa yhtään!!Menin tupaan, jossa loitsin Morakiin kaikki osaamani hyötyloitsut!! Annoin hänen olla hetken ja tein sen jälkeen vastaloitsut!! Ja kun oli vauhtiin päästy kangistutimme tupalaisiamme...vähäksi aikaa!! Ja sitten menimme muodonmuutostunnille, ja siellä opeteltiin yhtä sun toista josta en enään muista mitään..Meinasimme hyökätä luihuisten kimppuun joukolla, mutta koko tupa ei ollut paikalla, joten sunnitelma jäi silleen kesken....Sitten tapasimme Siriuksen ja hän opetti "pökkelöstä" sun muuta kivaa!!! Kun poistuimme satuimme näkemään Harryn yksin, ihailija joukko oli jäänyt jälkeen, ja sanoimme (ollessamme n. kolmenmetrin päässä) ""Harry odota"" ja tämän kääntyessä katsomaan sovelsimme "halkinaurusta" ja vasta äskettäin Siriukselta oppimaamme "pökkelöstä", jonka jälkeen pakenimme paikalta ihailija joukon saapuessa...Ja keksin että pakenisimme käytäviin(suunnalle jossa pidetään myös Lupinin tunnit) kävelimme käytävissä, kohtasimme luihuis röykkiön "tainnutuimme" ja jouduimme pitämään Lupinille seuraa luolaan, jota sovellettiin vankityrmäksi...Loput korpparit olivat lähteneet etsimään meitä ja joutuivat hekin vangeiksi...

Ja sitten kaikki opettajat ja kaikki muutkin paitsi muutama rohkelikko...kun ensimmäisten "tainnutun" vaikutus (15 min) loppui yritti Lupin jotain(?), jonka jälkeen hänet tainnutettiin uudestaan...Ja sitten minä odotin sopivaa tilaisuuutta...kun sellainen tuli käänsin Graben taikasauvan häntä itseään kohti ja hän sanoi "tainnutu"!! No minulla oli taikasauva ja herpaanutin vaikka kuinka monta, sitten annoin sauvan Lupinille ja annoin hänen hoitaa loppuun...lähdin Moragin ja muiden kanssa pakoon käytävää eteenpäin tulin ulos ja pakenin luihuisia menin käymään tuvalla ja palasin katsomaan tilannetta(yli viiden metrin päästä)!! Kaikki muut luihuiset paitsi Drago tapettiin...ja kuului jotain...

PELI SEIS!!!

Olen unohtanut paljon tärkeitä halkinauruksia ja pattiajoksia....lisäksi osa tapahtumista on sekavassa järjestyksessä ja jotain jopa puuttuu...........(paljonkin!)

Sibylla Punurmio

Alkuun turistii opettajan huoneessa sitä samaa vanhaa p...kaa mitä nyt aina(siis mitä opettajat muutenkin tekee) sekä on että off game. Tunnit meni vallanmainiosti, (pisteet muuten seuraavat jos joku niitä laskee, Korpinkynsi +10,Luihuinen +15 Rohkelikko +20). Omalla tavallaan pitkä väli tuntien välillä olieiniin hyvä, mutta kuitenkin.

Viimeisen tunnin jälkeen joku kangisti minut ja vei tyrmään. Sieltävapauduttuani tainnutin muutaman luihuisen ja etsin mm. Lavenderin kanssaDracoa. Kunnes peli loppui...

Tosi m avaava kuvaus, mutta joo...David (siis se aurori) olisi pitänyt"vietellä" mutta vasta loppupelissä selvisi, kuka häntä pelasi ja silloin oli jo"härdelli" käynnissä =) No viettely jäi, Lavenderin kanssa metsästimme Celesteäkyselläksemme muutamia kysymyksiä, mutta hän katosi...

Tykkäsin hirveesti ja mielelläni tulen uudelleenkin, vaika heti seuraavaankin,jos vain joku vakuuttui larppaajan kyvyistä =) Punurmio on ihan jees rooli,mutta ah niin vähän tehtävää sitten kuitenki, kun on vähän syrjäänvetäytyväluonne.

Suuri kiitos larpin järjestäjille!!!

Minerva McGarmiwa

Minerva McGarmiwa nousi aamulla vuoteestaan väärällä tassulla nukuttuaan yönsä huonosti ja oli niin väsynyt ja ärtynyt, ettei tajunnut kofeiinituskissaan muodonmuutoksen hyötyjä. Muuten vararehtorin päivä alkoi suhteellisen rauhallisissa merkeissä. Rita Luodikon ja Marlena Mustetan paikallaolo ja tieto Lohikäärmeen isäpapan saapumisesta tosin hieman hermostuttivat ja arveluttivat kuten epätietoisuus Dumbledoren ja professori Kalkaroksen välillä käydyn keskustelun käänteistäkin. Mikä siinä oli, ettei Dumbledore koskaan kertonut hänelle mitään? (Yhdessä vaiheessa Minervan kofeiiniaddiktio äityi niin pahaksi, että hän suunnitteli jo avadakedavrattavansa itsensä kahvitauolle, mutta huomasi, ettei omannut mokomaa loitsua...sitäkään...miksei kukaan luota Minervaan? Eihän se pimeänpiirto edes näkynyt minnekään! j/k) No kuitenkin...

Ensimmäisellä tunnilla McGarmiwa pääsi nauttimaan Luihuisten ihastuttavasta seurasta. Oppilaat omaksuivat muodonmuutosta hyvin, mutta neiti Parkinson koki ilmeisen turhaksi osan opeista, "Mitä Luihuiset kauneudella?" tms. (myrtsykkä, ole kiltti ja korjaa, sillä en muista tarkkoja sanavalintojasi! Minerva ihmettelee vieläkin lausuntojasi...) Ja Minervasta kun kissankellot olivat niin sieviä ja monifunktioisia! McGarmiwa koki myös tuntien aikana tapahtuvan taikasauvoilla miekkailun erittäin lapselliseksi. Joka tapauksessa Minerva oli positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka nopeita Luihuiset olivat oppimaan, ja ahkeriakin! Luihuisten saldoksi tunnin jälkeen koitui +20 pistettä.

Luihuisen muodonmuutostunnin jälkeen vararehtorilla oli kolme vapaatuntia, joita hän sitten kulutteli opettajainhuoneessa mököttämässä kahvinpuutetta, kiertelemällä ympäri koulua milloin itsekseen, milloin toisen opettajan (pääosin Lipetitin) seurassa, sekä keskustelemassa kaiken maailman asioista kuten Malfoyden perhesuhteista, merikansasta ja Fleur Delacourin kiharoista sekä Tom Smithin koulutuksesta. Sirius ilmaisi muutaman muun ohella huolensa Harry Potterin holtittomasta juoksentelusta itsekseen ympäriinsä ja niinpä Sirius, Filius ja Minerva nappasivat Potterin kun tämä oli poistumassa Kalkaroksen luokasta/luolista. Lipetitin myötävaikutuksella McGarmiwa päätti, että juoksentelun oli loputtava, ja vähensi Rohkelikolta 15 pistettä, sitten poistuen ja jättäen Potterin kuuntelemaan huolestuneen Siriuksen nuhteita(?). Musta oli myös aiemmin vihjaissut huhusta, jonka mukaan peikko vaelsi vapaana luolastoissa, mutta huhulle ei saatu vahvistusta.

Lipetitin kanssa kierrellessään McGarmiwa tapasi myös tupansa oppilaita, joilta Kalkaros oli kuuleman mukaan vienyt sauvat ja erään katkaissutkin Lohikäärmeen ja Savenvalajan liemituntisessa ’välienselvittelyssä’. Minerva jututti Severusta, mutta ei päässyt kovinkaan pitkälle. Olihan Kalkaros loppujen lopuksi luonteeltaan nimensä mukaisesti severus ja Tylypahkan professorikin, joten Minervan oli tähän tyytyminen, eikä tilanteen selvittelyä yhtään auttanut muiden opettajien harjoittama painostaminen.

Eräässä vaiheessa Lipetit raahasi McGarmiwan puskiin ”ihmettelemään kiehtovaa viittaa” näin aiheuttaen tälle suurehkon off-game naurukohtauksen. (Niin ja muuten, Lipetit, vielä yksikin kedavratusyritys ja raapaisen sinua!) Luihuisten vapaatuntien aktiviteetit koettiin myös hieman epäterveellisiksi, mutta ennen kuin ehdimme mennä huomauttelemaan, seisoikin jo huolta aiheuttanut vapaana juoksennellut ex-azkabanilainen opettajain edessä kiitos toisen koulumme ihmissusista, Celeste Birminghamin, joka oli tähän törmännyt ja tuonut näytille, mutta eipä Ennus kauaa ehtinyt paikallaan seisoskella kun Kurnu yhtäkkiä kedavratti tämän jättäen ison kasan ihmisiä ihmettelemään mitä juuri tapahtui.

Viidennellä tunnilla Minerva pääsi muutattamaan kaikenlaista oman tupansa väellä, vaikka meinasikin matkalla kirjaimellisesti törmätä itse Luciukseen. Krum tosin olisi toivonut enemmän bulgariaa, mutta McGarmiwa yritti vakuuttaa latinan olevan jalo kaunis kieli, joka oli kuin luotu loitsuamiseen. (Edepol, discipuli! *virn*) Oppilaat oppivat taas ahkerasti ja erinomaisesti oppivatkin! Minerva antoi Rohkelikolle tästä hyvästä 25 pistettä. Opettaja ei tosin ollut ymmärtänyt huomioida Ron Weasleyn hämähäkkikammoa tuntia valmistellessaan, poikaparka… Ja kuten loitsutunneilla, myös muodonmuutoksessa oikea ääntäminen on tärkeää! Sitä harjoiteltiinkin sitten reilusti… (”Se on [ee coodicilloo], ei koodikello!”) Harryn lautasella olikin sitten jalkoja ja Krumin kirjoitusta. Myös Alexandra Kafkanoff kävi ilmoittamassa paikallaolostaan ja tahdostaan vangita Kurnu. Minerva sen sijaan alkoi epäillä, josko Potterinpoika oli ilkikurinen telepaatti. (voi kivi-paperi-sakset sentään.. *pyörittelee päätään*)

Tunnin jälkeen Minerva vaelsi takaisin opettajanhuoneeseen, josta päivystysmatkallaan Lipetitin kanssa törmäsi itse Lohikäärmeeseen, jolla olikin taas vaihteeksi erittäin ’iloisia’ uutisia; Tom Smith makasi kuolleena Luihuisen oleskeluhuoneen edessä, jonne Filius (off: kuka muuten nimeää poikansa Pojaksi?!) ja Minerva sitten kipittivätkin niin nopeasti kuin vain jaloistaan ja tassuistaan pääsivät ja kauhistelivat tapahtunutta. (Sitten kuului Peli seis! ja epätoivoisesti Lipetitin kannoilla pysyttelemistä yrittävä Minerva miltei taittoi jalkansa yrittäessään päästä mahdollisimman äkkiä juopottelemaan liemiään [lue: omenamehua]… Ruokatauko menikin sitten opettajien puhuessa keskenään kaikenlaista. Minerva sai sen käsityksen, etteivät Tylypahkan opettajat oikein osanneet antaa asiaankuuluvaa arvostusta latinan jalolle _elävälle_ kielelle. Ja mikä juju Tylypahkan motossakin on? ”Älä koskaan kutita nukkuvaa Dracoa”?! [joka muuten gerundia hyväksikäyttäen ja gerundiivin romukoppaan heittäen kuuluisi seuraavasti: ”Draconem dormientem numquam titillandum(est)”.] *virnistää niille, jotka juuri äsken ajattelivat ”Voi ei, ei TAAS!”*)

Tauon jälkeen opettajat jatkoivat suureksi osaksi tauon aikaista aktiviteettiaan. (”Ei, se ei ole [lusius] eikä [lutsiaano] vaan [luukius]! Ettekö te ole koskaan opiskelleet latinaa?!”) Muutaman häiriön tosin aiheuttivat ’mielenterveystarkastaja’ Alan Maguire ja loitsuja penäävä Mustetta. (Niin, ja Remus-kulta, eiköhän Minervan pukeutuminen ole hänen oma asiansa… Sitä paitsi siellä oli _paahtavan_ kuumaa!)

Seitsemännellä tunnilla oli Korpinkynnen oppilaille taottava muodonmuutosta päihin, ja he olivat ahkeria suurimmaksi osaksi, kuten tuvan luonteeseen kuuluukin, ja heidän saldonsa tunnin jälkeen oli +20 pistettä. Pari nimeltä mainitsematonta keppostelija-Korpinkynttä tosin olivat aiheuttaa McGarmiwa-paralle sydänkohtauksen puhumalla kedavrattamisesta ja muista anteeksiantamattomistakin kirouksista epäilyttävän hilpeästi. Minerva hiipsi tunnin jälkeen opettajainhuoneeseen rauhoittumaan muutettuaan ensin mehunsa kamomillateeksi. Kauan ei sitäkään rauhaa kestänyt, ja pian olivatkin Fleur, Filius ja kissamuotoinen Minerva ihmettelemässä kirkkokuoroa, joka pian paljastui joukoksi tainnuttavia Luihuisia. Ennen taintumistaan Minerva kirosi hidasälyisyytensä ja kofeiininpuutteensa sekä toivotti meherclellä kivaa päivänjatkoa sille, joka keksi, että loitsut toimivat samalla tavalla niin ihmis- kuin animaagihahmoisiinkin.

Pian sitten kökötettiinkin luolakäytävässä tainnutettuna, mistä huolimatta Minerva vaistosi alitajuntaisesti sijoittuneensa kaikista mahdollisista juuri ihmissuden ja koira-animaagin väliin. Mjau! Vapautumista odotellessa ja taikasauvansakin Luihuisille menettäneenä sai Minerva todeta Fleurin olevan erittäin viihdyttävä. Loitsulla karkutarpeensa unohtamaan saatu kissimirri ei sitten hiipinyt Lipetitin ja monen muun kanssa takakautta pois tainnutusta vapauduttuaan, vaan jäi hengailemaan luolakäytävänsuuhun, kunnes kuin salaman iskeminä Luihuiset alkoivat taintuilla ja meitä herpaannutettiin. Pian ulos päästyämme alkoi kuitenkin taas tainnutu-herpaannu-tainnutu-ristiaallokko, ja kesti kauan ennen kuin Minerva ehti päästä animaagihahmostaan takaisin muuntumaan. Neville piti hauskaa tanssituttamalla ja naurattamalla kiinnisaatua Luihuisparkaa. Minervan mielestä koko touhu oli jotenkin OOC (=out of character). Kuitenkin ennen kuin McGarmiwa ehti raapaista ketään, peli loppui. (*ihmettelee vieläkin onko kenties tulossa hulluksi, sillä oli varma kuulleensa Potterin kisskissittelevän tuvanjohtajaansa, mutta koska ei nähnyt mitään, harkitsee jo vakavasti käyntiä Pyhän Mungon Taikasairaalassa*)

Hermione Granger

Peli alkoi Rohkelikkojen oleskeluhuoneesta. Neville oli napannut jostakin oikean sammakon Trevoriksi. Ensimmäinen oppitunti oli taikaolentojen hoitoa. Hermione yritti loistaa kaikentietäjänä (en tiedä, kuinka onnistui) ja ansaitsi 10 pistettä tiedoillaan taikalinnuista. Liemitunnille hän suunnisti ihastuksensa Krumin kanssa jutellen huispauksesta ja muusta mukavasta. Krum mainitsi, ettei ollut törmännyt Durmstrangissa koskaan uuteen luihuiseen, Tom Smithiin. Hermionen epäilykset heräsivät, mutta sen kummemmin ei asiaa ehditty pohtia. Kalkaros ei ollut vielä saapunut, joten rohkelikot kävivät tapaamassa pikaisesti korpinkynsiä. Takaisin luokkaan tullessaan he havaitsivat luihuisten ja Kalkaroksen jo olevan siellä, mutta onneksi pisteitä ei menetetty. Kalkaros aloitti tunnin kuulustelemalla Potteria, joka ei osannut vastata kysymyksiin. Malfoy vastasi jokaiseen, vaikka Hermionekin yritti viitata. Hermione ja Krum valmistivat yhdessä hiustennostatuslientä. Kun Kalkaros poistui hetkeksi, alkoi Malfoy nakkelemaan Harryä pienillä kivillä. Hermione yritti hillitä Harryn kostohalua, mutta Harrykin heitteli kiviä ja loitsi perään Pattiajoksen. Tuntia seurannut Marlena Mustetta kumosi sen. Kostoksi Malfoy langetti Harryyn Halkinauruksen ja Tarantallegron. Hermione poisti ne Lopeti loitsuimella. Malfoy toisti loitsut muutamaan kertaan ja aina Hermione loitsi vastaloitsun. Kalkaroksen palattua luihuiset tietenkin alkoivat valittaa ja Potter menetti jonkin verran pisteitä ja Rohkelikoilta takavarikoitiin tunnin ajaksi taikasauvat. Marlena poisti muutaman Malfoyn langettaman loitsun Harrystä. Outoja yskäkohtauksia (=toisten haukkumista) ja Rohkelikkojen liemien arvostelua lopputunti. Onneksi rohkelikot saivat sauvansa takaisin. Ginnyn oli tosin mennyt poikki ja Hermione lainasi teippiä.

Rohkelikot (paitsi Krum) menivät taas juttelemaan korpinkynsille, jotka vihjaisivat seuraavan loitsutunnin kokeesta. Hermione tietenkin käveli tunnille nenä kiinni oppikirjassa. Aluksi Lipetit esitteli Tainnutus- ja Herpaannutusloitsut. Sitten alkoi kirjallinen koe. (joukko japanilaisia turisteja tuli paikalle ja alkoi kävellä ympäri luokkaa tutkien, mitä kirjoitimme ja tavaillen sanoja. Aika kiusallista mutta huvittavaa) Hermione palautti sen tietenkin viimeisenä. Tainnutun hän jo osasi, mutta Herpaannua ei. Eikä onnistunut sitä oppimaan Lipetitiltä. Joku opetti sen hänelle tunnin jälkeen. Hyppytunnilla alkoivat muutamat rohkelikot epäillä Krumin olevan salaliitossa luihuisten kanssa, mutta Hermione puolusti tätä. Hän myös kertoi Krumin epäilyistä Tom Smithin suhteen. Krumia yritettiin suostutella menemään puhumaan Tomin kanssa Durmstrangista, muttei hän suostunut. Muodonmuutostunnilla muuteltiin kiviä simpukoiksi, papereita lautasiksi, sulkakyniä kynttilöiksi, karkkeja pähkinöiksi ja hämähäkeiksi (Ron kirsikaksi) Ääntämisten kanssa oli aika paljon ongelmia. Ennen ruokatuntia rohkelikot suunnittelivat Tom Smithin kaappaamista ja kuulustelua. (Voi kunpa olisimme ehtineet. Mitenköhän meidän olisi käynyt, jos olisimme kaapanneet Voldemortin) Suunnittelua jatkettiin off-gamessa, turistiin muutenkin paljon omista hahmoista ja yritettiin keksiä Lavenderille sopivaa ihastusta (Esim. Lupin ja Lucius Malfoy) Saimme sitten off-game selville, että Tom on kuollut ja olikin oikeasti ajankääntäjällä saapunut Tom Valedro. (Tätä emme saaneet koskaan selville in-game) Muut eivät jaksaneet pohtia, miten nuoren Valedron kuolema tässä ajassa vaikuttaa menneisyyden Voldemortiin. Itse sitä tein heidänkin puolestaan. Peli jatkui Pimeyden voimilta suojautumisessa puhuttiin ihmissusista. Tunnin aikana saapui psykologi Alan ei-muista-sukunimeä, joka aikoi tutkia syksyn tapahtumien vaikutusta oppilaiden mielenterveyteen ja oppimiseen. Tunnin loputtua Rohkelikot ajattelivat pyytää jotakuta opettamaan heille Liikutis ruumiksen, jotta saisivat tainnuttamansa Tomin vietyä syrjemmälle. Häntä ei ollut näkynyt vähään aikaan, joten rohkelikot kävivät kysymässä hänen olinpaikkaansa opettajienhuoneesta. Siellä he saivat tietää Fleurilta Tomin kuolleen, mutta eivät kuka hänet tappoi ja miksi. Kysyttyään vielä turhaan luihuisilta, he päättivät pyytää joka tapauksessa Siriusta opettamaan Liikutis ruumiksen, jotta voisivat vuorostaan kaapata jonkun luihuisen kuulusteltavaksi. Sirius suostuikin. Hän opetti sen Harrylle, joka puolestaan Nevillelle, joka opetti Hermionelle ;) Rohkelikot kysyivät Tomin kohtalosta vielä Alaniltakin, muttei tämä ollut kuullut koko asiasta omien sanojensa mukaan. Hän vaikutti kuitenkin melko epäilyttävältä Oravemaisen änkytyksensä kanssa. Häntä siis piti viivyttää, jotta hän vahingossa paljastaisi joitain hyödyllisiä tietoja. Rohkelikot kutsuivat hänet siis kanssaan Piknikille. Seurasi erittäin huvittavaa sananvaihtoa, jossa nostettiin vähän väliä off-game merkki pystyyn ja naurettiin. Muun muassa Lavenderin loistava kysymys: ?hoidatko hyvin kauneudestasi??, josta siirryttiin mutakylpyjen, virtahepojen ja Babarin kautta Barbapapan sukulaisuuteen. Koska mitään tärkeää ei ollut selvinnyt, pyysivät rohkelikot Alanin vielä ennustustunnilleenkin. Hermione oli pitkään kahden vaiheilla tunnille osallistumisesta, mutta tuli lopulta kuitenkin. Hekotus jatkui Alanin portaiden kiipeämisestä. Tunnilla ennustettiin kädestä. Hermione oli tällä kertaa toisen ihastuksensa, Ronin pari. Krum oli Lavenderin kanssa. Muutenkin heistä oli tullut läheisiä, mikä teki Hermionen hieman mustasukkaiseksi. Lapsien lukumäärää ja sen kautta aviopuolison arvailua seurasi Krumin loistava kommentti ?Meilla Bulgariassa aviopuolisot saavat usein eri maaran lapsia? ja Punurmion vastaus ?mutta meillä Britanniassapa ollaan hieman erilaisia?. Joskus tässä vaiheessa Hermione päätti valita ihastuksistaan Krumin ja pitää Ronin ystävänään.

Tunnin jälkeen alkoi tapahtua. Joukko luihuisia tainnutti, herpaannutti ja kangisti tunnilta tulevat rohkelikot ja nappasivat näiltä taikasauvat. Sitten saapui kansainvälisen tuomioistuimen yleinen syyttäjä Alexandra Kafkanov, joka perui kokovartalolukot ja käski rohkelikkojen olla hiljaa paikallaan kuolemalla uhaten. Sitten seurasi luihuisten ja Alexandran väittely rohkelikkojen kohtalosta. Erityisesti Malfoyn näytti tekevän suunnattomasti mieli tappaa Potter. (erittäin mukava kuunnella tuollaista keskustelua ollessaan yksi sen aiheista) Lavenderin pako katkaisi keskustelun ja Alexandra päätti vapauttaa rohkelikot. Taikasauvattomina Hermione, Krum, Ginny ja Harry juoksivat täyttä päätä piiloon pimeään ja syrjäiseen luolaan ennen kun Alexandra muuttaa mielensä. Siellä sitten he päättivät hiipiä Harryn näkymättömyysviitan avulla rohkelikkojen tupaan hakemaan luudat ja lentää Bulgariaan. Koska kaikki eivät mahtuneet viitan alle eikä ketään haluttu jättää yksin pimeään, lähti Hermione yhdessä Harryn kanssa. Ennen lähtöä Krum sanoi vielä ne hienot luultavasti viimeiset sanat ?mina rakastan sinua, Hermooni-ni?. Harry ja Hermione kiiruhtivat aulaan, jossa Ron ja Neville olivat kangistettuina. Heitä ei kuitenkaan voitu auttaa ilman taikasauvoja. Harry ja Hermione hiipivät kohti ihmisjoukkoa ja sen hälvettyä Hermione nappasi nipun taikasauvoja tainnutetulta Marlenalta ja herpaannutti tämän. Juosten hän palasi Ginnyn ja Krumin luo ja antoi näille taikasauvat. Palatessaan aulaan, he huomasivat tilanteen olevan ratkaistu ja pelin olevan lopuillaan.

Draco Malfoy

Alkupeli sujui rauhallisesti lipuen. Luihuiseen tullut Durmstrangilainen Tom Smith sai kaiken Dracon huomion. Pojassa oli jotain outoa, mutta mitä se oli, siitä ei Dracolla tässä vaiheessa ollut vielä aavistustakaan.

Päivä alkoi muodonmuutostunnilla ja McGarmiwan latinasepustukset alkoivat tursua korvista ulos. (Kuka dorka haluaa muuttaa kiven leppäkertuksi?!)

Toisella tunnilla Dracolla oli taikaliemiä. Potter oli tavallistakin ärsyttävämpi ja puolivälissä tuntia Draco alkoi heitellä häntä pienillä kivillä. Asiaa haittasi se, että Sirius Musta, tuo kapinen koira, oli vahtimassa ”susoikkikummilastaan” ja koulutarkastaja mikälie Marlena Mustetta tarkkaili kynä sauhuten Kalkarosta ja tunnin kulkua. Muutamalla ovelalla pikku valheella ja vääristellyllä totuudella Draco sai puristettua Rohkelikoilta pois n.10 pistettä. Kalkaros häipyi jonnekin, samoin Musta. Draco käytti tilaisuutta hyväkseen ja loitsi Potteriin halkinaurusin. Mustetta lopetti sen, joten Draco loitsi uudelleen. Harry onnistui loitsimaan häneen pattiajoksen. Kalkaros palasi ja loitsittuaan Potteria lisää Draco sai työllä ja tuskalla nyhdettyä lisää pisteitä pois rohkelikkojen ällöltä tuvalta.Isäpappakin saapui koululle liemitunnin aikana...

Ja sitten hyppytunnille. Isukki kutsui Dracon luokseen ja alkoi kysellä Tom Smithistä. Draco ei ollut ehtinyt ottaa tästä selvää ja kiva isukki kangistumis tyystilytti hänet ja kaatoi maahan. (Ja slashareillä oli kivaa...)

Tom Smith sai ajatuksen. Kiusataan Nevilleä. (kuinka luihuismaista...) noo, siihen sitten suostuttiin ja keksittiin, että loitsitaan parit harhastukset ja teljetään Neville luolaan. Se oli kivaa. Pikku Neville-Nassukka juoksi olemattoman sammakkonsa perässä suoraan luolaan, jonka suu harhastutettiin näyttämään seinältä. (Myöhemmin joku turisti käveli seinän läpi ja Neville pääsi vapaaksi.)

Taikaeläintenhoidon tunnilla Draco sai kestää Crabben ja Goylen ”taikalintujen” nimeämistä tyyliin: lokki, varpunen, tikka, västäräkki. Pienellä lunttauksella Draco kuitenkin suoritti pisteet kotiin.

Tom Smith siirtyi seuraamaan Lupinin pitämää PVS:n tuntia. Draco seurasi perässä ja alkoi kysellä kaikenlaista Durmstrangista. Smith oli hiukan vaivaantunut ja antoi vältteleviä vastauksia.

Jossakin vaiheessa Luihuiset yhyttivät Tomin kyyhöttämästä muuria vasten ja hourimassa jotain Potterin tappamisesta. E-rit-täin kummallista!

Hieman ennen tätä tapahtumaa Draco oli huomannut hopeaketun korkealla muurinharjalla. Hän osoitti sitä ja sanoi: Katsokaa hopeakettu. Ja äkkiä hopeaketun paikalla seisoikin, kukapa muukaan kuin Dracon vanha tuttava Divina Ennus. Draco lähti viivana ylös. Divinalta hän sai tietää ettei kukaan tiennyt, mistä Tom Smith oli tullut. Tämä ei siis välttämättä ollut Durmstrangilaisia. keskustellessaan Ennuksen kanssa Draco huomasi isänsä jututtavan kyseistä poikaa. Dracon mieleen hiipi epäilys. Oliko Tom Smith sittenkään se, joka väitti olevansa?Ja juuri ennen kuin Draco kiipesi ylös Ennuksen luo: AH mikä onni! Potter, yksin ja turvatonna. Aijai, ei kannattaisi tehdä noin pikku Potter. Draco karkotaseetti Potterin ja jätti hänet muiden Luihuisten huoleksi ja jatkoi matkaansa Ennuksen juttusille. Kun hän palasi, Potter oli kuitenkin päässyt karkuun.

Luultavasti tässä välissä Vauhkomieli ja Sirius Musta kangistumis tyystilyttivät Dracon ja aikoivat viedä tämän jonnekin. Onneksi isipappa käveli ohi ja Draco pakeni tilanteesta väittäen kiiruhtavansa loitsutunnille...

Ennustustunnilla ennustettiin lapsien määrää ja tulkittiin elämänviivaa. Dracon elämänviiva on hyyyyyvin pitkä. Samoin kunnian viiva. Smith ei suostunut ottamaan hansikkaita kädestään. Ja Goylen silloin ajattelematon kommentti ja Smithin vastaus varmistivat Dracon epäilyjä.Goyle: tahtoisinpa nähdä Voldemortin kädenSmith: Niinpä. (hyvin omahyväiseen sävyyn ja huom: hanskat kädessä!)

Poistuttiin ennustustunnilta ja Draco keräsi luihuiset ympärilleen ja esitti villin ajatuksen: mitä jos Tom Smith ei ollutkaan Tom Smith vaan Tom Valedro! Ko. henkilö käveli ohi omahyväisesti hymyillen. Draco ja muut luihuiset seurasivat häntä. Päästyään taas jollekin korkeammalle paikalle Smith loitsi Dracoon harhastuksen. Tämän piti nähdä, kuinka Smith pudottaa jonkin esineen, Lupin poimii sen ja Smith talutetaan pois. (Myöhemmin tajusin, että se oli tapahtunut Tomille kun hän oli saapunut ajankääntäjällä... ja Lupin nosti juuri tuon ajankääntäjän ja joku nainen talutti pojan pois, kohti opettajainhuonetta.) Seuraavaksi Smith loitsi toisen harhastuksen, jossa hän loitsi Dracon näkemään Voldemortin paikallaan vain ihan pienen välähdyksen ajan. Draco kertoi oitis muille luihuisille nähneensä Voldemortin.

Draco ei kuitenkaan joutanut jäämään puhuttelemaan herraansa kun hän näki Ennuksen (luulin Ennukseksi) ja luihuiset tanssivat YMCA:tä.Draco kiisi Ennuksen luo, ja tämä esittäytyi Alexandra Kafkanoviksi.

Nooh, rupateltiin sitten jotain jostain murhasta ja Draco häipyi pois... kysyttiin, kenellä oli yhteyksiä Ennukseen. (No tyhmähän olisi jos Draco paljastaisi murhatutkijalle että on ollut hyvinkin paljon tekemisissä Ennuksen kanssa...)

Draco palasi takaisin Luihuisten luo ja huomasi, että Smith oli kadonnut. Hän lähti tämän perään ja huomasikin tämän juttelevan Kafkanovin kanssa. hän meni lähemmäs. Ilmoitettiin Off-game. ”Juu Smith on sitten kuollut” Ja mä en koskaan saanut paljastaa sille, että mä tiesin, että se on Volde! Noo, Draco lähetettiin sitten kertomaan muille, että on löytänyt Tom Smithin ruumiin heidän oleskeluhuoneensa edustalta. Lipetit ja McGramiwa lähtivät sinne oikopäätä.

Kuvioihin saapui mielentilatutkija Alan Quirke.

Draco siirtyi loitsutunnille. (Quirke kuuli luultavasti HIEMAN liikaa Crabben ja Goylen sepustuksia...) Crabben ja Goylen yskimät ”kääpiöt” Lipetitin kohdalla saivat aikaan sen, että Luihuiset joutuivat tekemään kokeen heti. Ja opettajat ja muut ihmettelivät, kuinka Draco saattoi tehdä koettaan niin huolellisesti ja pitkään. Ja Lipetit heivasi sauvansa jonnekin hiton rotkoon. Julisti: neljäkymmentä pistettä sen tuvalle, joka hakee sauvani tuolta! Ja Draco kiisi matkaan. Ja luihuinen sai neljäkymmentä pistettä lisää.

Ja muurin sisäpuolella Quirke tärisevällä äänellään onnitteli: ”Nyt tiedän, että joku muukin kuin Harry Potter voi pelastaa päivän.”

(Kurnu ja Lucius ”kuolivat”) (eikä isukki suostunut opettamaan Dracolle Avada Kedavraa tai Murtaos luutasi!)

Luihuiset kokoontuivat vähän matkan päähän opettajainhuoneesta. ”Hitto, meillä ei oo mitään loitsuja!” ”Tökitään niitä sauvoilla!” (Goyle) ”Kalkaros, opeta meitä!” ”Ei oo loitsuja!””Hei, mä tiiän. Tainnutetaan Lupin ens tunnilla.”(Draco) *kurkataan Lupinin suuntaan, huomataan sen tuijottavan, virnistetään leveästi ja vilkutetaan*

Ja sitten niihin itse tapahtumiin:

PVS-tunti:Marlena Mustetta tuppautui mukaan. Draco ja Goyle sopivat, että kolmosella Draco tainnuttaa Lupinin ja Goyle Mustettan. yksi... kaksi... kolme! Ja molemmat nätisti nukuksissa! Lupin ja Mustetta kuljetettiin pieneen pimeään käytävään. Muitakin tuli lähemmäs, ne kaikki tainnutettiin ja teljettiin luolaan. Lopulta vain Rohkelikot olivat enää vapaina. Ne olivat ennustustunnilla. (tässä vaiheessa Kafkanov paljastui kuolonsyöjäksi) Siirryttiin ennustustornin alapuolelle. Rohkelikot tulivat alas. Tainutettiin jotkut ja otettiin kiinni Quirke. (joka olikin sitten kuolonsyöjä...)repliikkihelmi:
rohkelikko(olisisko ollut Viktor Krum...): Mä huudan!Draco(kylmänrauhallisen ivallisesti): Huuda vaan, mut kukaan ei kuule. (olisitte nähneet Rohkelikkojen ilmeet!)

(Toinen helmi Dracon pelissä oli se, kun se tainnutti Vauhkomielen ja Dunstanin! ja heitti nekin luolaan)

Juups... osa rohkelikoista pääsi karkuun kun jotkut Korpinkynnet karkasivat putkastaan ja Draco lähti tainnuttamaan heitä uudestaan.

Sitten oli jotain sekavaa sählinkiä parin rohkelikon kanssa jne. jne. Sitten kun Draco palaa takaisin luolalle kun epämääräinen joukko ihmisiä vaeltelee vapanna, Kafkanov kangistuttaa sen! Kafkanov lähti jonnekin ja Quirke tuli sitten ja vapautti Dracon ja ne muutamat muut Luihuiset, jotka siinä olivat. Sitten joku tuli (varmaan Kafkanov) ja luihuiset lähtivät juoksuun pitkin käytävää, joka johtaa ”umpikujaan” opettajainhuoneen alle. Mutta pienenä ja litteänä Draco pusersi itsensä muurinaukosta läpi ja päätyi samaan rotkoon, josta oli aikaisemmin hakenut Lipetitin sauvan. Draco siis tunsi tien pois sieltä. Ja niin Draco karkasi ja lähti tarkkailemaan tilannetta kaukaa ja korkealta.

Sitten hän uskaltautui taas alas ja (Rubinan silloinen hahmo, en muista nimeä) tuli ja vangitsi Dracon! Kävi ilmi, että peli oli päättynyt ja kaikki muut Luihuiset oli tapettu.

Tässä siis oli taas kerran tällainen kiva puuduttava kuvaus Dracon larpista.

Marlena Mustetta

Marlenan päivä alkaa hyvinkin tavalliseen tapaan raporttien kanssa tappelulla. Opettajien lukujärjestyksiä tarkkailtuaan hän päättää mennä tarkkailemaan taikaeläinten hoidon oppituntia jota Fleur Delacour pitää rohkelikoille. Tunnilla ei tapahdu mitään merkittävää, mutta muistiinpanoja on silti aina hyvä tehdä. Välitunnilla Mustetta suuntaa opettajien huoneen kautta liemiluokkaan jossa seuraavaksi pidettäisiin luihuisille ja rohkelikoille tunti. Koska ylimääräistä aikaa oli, Mustetta seisoskelee luokassa odottaen tunnin alkua. Tunti alkaa ja prof. Kalkaros päättää opettaa oppilaille kuinka valmistetaan hiustennostatuslientä. Muistiinpanoja kertyy mm. siitä että liemiluokan lattia on likainen ja Kalkaros ei tahdo tunnin aikana oikein pysyä luokassa. Draco ja Harry yrittävät kirota toisiaan ja Kalkaros ottaa rohkelikoilta sauvat pois ja Mustetta saa tehdä pari lopeti loitsuimesta Potteriin.

Tunnin tarkkailun jälkeen seuraa juoruilua opettajan huoneessa ja manailua siitä että kaikki tunnit ovat päällekkäin eikä Mustetta millään ehdi valvoa kaikkia. Tylsistyttyään juoruiluun hän päättää mennä hiipparoimaan liemiluokan suuntaan jossa tapaan Ennuksen juttelemassa Kalkaroksen kanssa ja unhoituta loitsuhan siitä seurasi. Joten Mustetta lähtee etsimään jotain olemattomia kadonneita lappuja opettajan huoneesta jonne jäikin sitten istuskelemaan.

Ennus kuolee ja Alexandra Kafkanov yleinen syyttäjä, joka oli Mustetan entinen työtoveri saapuu koululle tuomitsemaan Kurnua. Mustetta Toimii jonkin aikaa Kafkanovin juoksupoikana eli hakee ihmisiä kuulusteltavaksi. Lopulta Kafkanov lähettää hänet pois ja Mustetta kipittää Ennustus tunnille jossa ainakin Goylella oli hauskaa…

Mustetta saa vihdoin selville että Tom Smith on kuollut. Opettajan huoneeseen ilmestyy outo hiippari joka väittää olevansa Alan Maguire, mielenterveystutkija joka on tullut koululle vapaaehtoisesti. Lipetit tekee häneen totuusloitsun koska hän vaikutti hyvin epäilyttävältä, mutta emme saa parempia tuloksia kuin ilman loitsua joten annoimme asian olla. Loitsutunnilla Mustetta lähinnä istuskeli kaiteella ja jutteli Kalkaroksen kanssa kuin oppilaat tekivät koetta.

Seuraavaksi olikin sitten Lupinin tunnin vahtiminen ja alku menikin ihan rauhallisesti, kunnes Mustetta ja Lupin tainnutettiin ja tungettiin muutaman korpinkynnen seuraksi sinne ikävään ahtaaseen käytävään. Lopulta siellä olivat melkein kaikki pelaajat (kuolonsyöjia ja luihuisia lukuun ottamatta). 15minuuttia kului ja loitsun vaikutus lakkasi ja Mustetta istuskeli vielä hetken tuossa viehättävässä käytävässä muistiloitsun alaisena. Käytävän ulkopuolella tapahtui jotain (jäi epäselväksi mitä) ja kaikki käytävässä olijat vapautuivat ja joku tyrkkäsi Mustetalle nipun taikasauvoja joita hän jakeli sitten kaikille hyviksille. Seurasi epäselvää tainnuttelua ja kangistumis tyystilyksiä Mustetta tainnutettiin noin kolme kertaa ja joka kerta joku kiltti herpaannutti hänet. Lopuksi kaikki muut luihuiset paitsi Draco Malfoy olivat tainnutettuina ja David Dunstan ystävällisesti tappoi heidät. Ja peli loppui.

Fleur Delacour

Ensimmäinen tunti, jonka pidin oli rohkelikoille. Oikein mukavaa, tiesivät hyvin, kirjoittivat muistiinpanoja ja tunti jopa kesti täydet 20 minuuttia. Ja tietysti paikalla oli Krum. Luihuisetkin olivat tunnilla yllättävän rauhallisia, Crabbe ja Goyle aivan loistavia - tai siis, aivan kamalia. Fleur ei voinut sietää moista. Ihana Draco lunttasi kaikki vastaukset, mutta Fleur ei sanonut asiasta mitään - vaaleat Malfoyt kun ovat niin kovin viehättäviä. Korpinkynnet olivat korpinkynsiä, ei siitä sen enempää.

Fleur ei kyennyt kehittämään mitään varsinaista tekemistä oppituntien lisäksi, mitä nyt kertoi Krumille kaiken, mitä tiesi. Ja haukkui Hermionea, koska Krum piti Hermusta. Ja istui opettajainhuoneessa. Ja oli paikalla myös silloin kun Ennus kedavratettiin, tuosta noin vaan. (Eihän meillä Ranskassa ikinä!)

Loppupuolella Fleur oli kävelemässä jonkun kanssa ja meni katsomaan vaarallisen lähelle jotakin niistä luolista. Jotakin ne huusivat sieltä ilmeisesti offgame, mutta se tieto on vieläkin matkalla aivoihin, että mitä. En usko että se pääsee koskaan perille:) Sitten meidät tainnutettiin ja sullottiin mukavan väljään luolaan (Crabben pitää muuten muistaa, että lapset itkee) Ja jossain välissä pääsin sitten vapaaksi ja menin käytävän kautta ulos ja seurasin Rubin uutta hahmoa, mikä sitten ikuna olikaan. Fleur tosin pysytteli vähän syrjemmällä, eihän ilman taikasauvaa viitsi mennä keskelle taistelua...eikä oikeastaan muutenkaan.

Kiitos, oli kovin mukavaa ja pidin paljon:)Ja me kaikkihan toivomme, että Ennuksen ruumis päätyi mukavaan paikkaan.